Terveys yhdistyneessä Saksassa
Kuinka hyvin meitä hoidetaan 30 vuotta muurin kaatumisen jälkeen: Yksi ihminen, yksi valtio, yksi terveydenhuoltojärjestelmä? Näin sairaanhoito on kehittynyt uusissa ja vanhoissa osavaltioissa
Apteekkitiheys Lääkäri tiheysPoliklinikat, sairaanhoitajat, pakolliset rokotukset - Yhdistymisen myötä vuonna 1990 DDR: n poliittisen järjestelmän lisäksi myös sen terveydenhuoltojärjestelmää pidettiin vanhentuneena. Vanhoja itäisiä rakenteita puretaan ja uusia rakennetaan - länsimaiden esimerkkiä noudattaen. Lääkäreitä ei enää käytetä valtion lääketieteellisissä keskuksissa, vaan he perustavat omat käytäntönsä. Sen sijaan, että he olisivat valtion valvonnassa, ne järjestäytyvät nyt lääkäriyhdistyksiksi. Sairaalat ovat kuntien, kirkkojen ja yksityisten yrittäjien käsissä.
Mutta pian käy selväksi, että monet DDR-aikojen lääketieteelliset saavutukset voivat olla ytimessä erittäin hyödyllisiä. Sairaanhoitokeskusten käsite kehittyi poliklinikoiden ideasta. Maaseudulla on käynnissä malliprojekteja, jotka löytävät uudelleen yhteisön sairaanhoitajien ammatin. Tuhkarokkoa koskevan pakollisen rokotuksen myötä suojaavien rokotusten oikeudellinen sääntely on jälleen kysymys. Mitä Saksan terveydenhuoltojärjestelmässä on tapahtunut yhdistymisen jälkeen?
© W&B
Poliklinikalta MVZ: lle
"Kaikki saman katon alla" oli DDR: n poliklinikoiden tunnuslause. Eri alojen lääkärit harjoittivat täällä - yleislääkäreistä ortopedeihin - yhdessä talossa, jakamassa laitteita ja potilaita. Vuoteen 1995 mennessä yhtenäisen Saksan poliklinikoiden pitäisi hävitä terveydenhuollon alalta. Vuonna 2004 konsepti elpyi uudella nimellä: Medical Care Center (MVZ). Saksassa on nyt yli 1200 MVZ: tä, ja työllisyys on yhä houkuttelevampaa monille lääketieteen ammattilaisille: Vuosien 2012 ja 2018 välillä MVZ-lääkäreiden määrä kolminkertaistui: neljästä kahteentoista prosenttiin kaikista lääketieteen ammattilaisista.
© W&B
Hyvin varusteltu?
DDR: ssä nykyaikaisia suuria lääketieteellisiä laitteita, kuten tietokonetomografeja (CT), oli pulaa. Esimerkiksi 1980-luvulla oli vain yksi TT 600 000 asukkaalle. Lännessä suhde oli 1: 100 000. Muurin kaatumisen jälkeen itä saavutti. Vuonna 1997 TT: n määrä asukasta kohden uusissa osavaltioissa oli 1: 63 488, mikä on vain hieman alle kansallisen keskiarvon 1: 58 0133. Nykyään yhdellä TT: llä on valtakunnallisesti noin 14 000 asukasta.
© W&B
Velvollisuus vai ei?
Saksassa tuskin on aihe, joka polarisoi tällaisia ihmisiä: rokotus. Muutoksen myötä pakollinen rokotus idässä poistettiin. Tähän mennessä DDR: n lapsille vaadittiin noin 20 rokotusta. Maaliskuusta 2020 lähtien FRG: n päivähoito- ja koululaiset eivät ole enää pystyneet välttämään yhtä Pikseria: tuhkarokkorokotusta.
© W&B
Yksityisasia
1990-luvun alussa monet entiset valtion sairaalat Itä-Saksassa osti yksityiset sijoittajat. Tällä yksityistämisaallolla on vielä vaikutusta: sairaaloiden yksityisten klinikoiden osuus on edelleen suurempi idässä 41 prosenttia kuin lännessä 36 prosenttia.
© W&B
Naisten verkkotunnus
Se, että naiset työskentelevät ja tekevät uraa, sai DDR: ssä enemmän sosiaalista hyväksyntää kuin Jugoslavian liittotasavallassa. Terveydenhuoltoala ei ollut poikkeus. Nykyään naislääkäreitä on jopa enemmän idässä. Vanhoissa osavaltioissa naisten osuus on alle 50 prosenttia. Ainoa poikkeus: Hampuri.
© W&B
Lyhyesti lääkäri
Lääkäreiden puute on koko Saksan ongelma, mutta suurempi ongelma uusissa osavaltioissa kuin vanhoissa. Idän lääkäreillä on keskimäärin 228 hoitohenkilöä, kun taas lännessä lääkäreillä on vain 214. Eroa ei kuitenkaan voida perustella historiallisemmin kuin rakenteellisesti: Itä-Saksa on hyvin maaseutua. Saksan maaseutualueilla on enemmän lääkäripulaa kuin kaupungeissa.
© W&B
Apteekkien lukumäärä
Kääntymisen aikaan 2465 apteekkia vastasi uusien osavaltioiden ihmisten huumeiden tarpeisiin. Lännessä oli tuolloin 17433. Vuoteen 2018 mennessä apteekkien määrä idässä oli kasvanut 3871: een - lännessä se laski 15 552: een.